Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Leena Sharma on kirjoittanut kirjan perussuomalaisista ja epäonnistunut. Sen sijaan, että hän pyrkisi purkamaan mielipideilmaston tai jopa yhteiskunnan kahtiajakoa tai rintamalinjoja, hän tuntuu rakentavan ja korostavan niitä. Kirjassa hän viittaa toistuvasti ”facebook-ystäviinsä”, jotka hänen mukaansa syttyvät liekkeihin aina, kun perussuomalainen sanoo jotain posketonta. Näihin rajatun viiteryhmän some-reaktioihin, joihin viittaamista ei parhaalla tahdollakaan voi pitää relevanttina tutkimustuloksena suomalaisten ihmisten yhteiskunnallisesta ajattelusta, hän perustaa käsityksenä voimakkaasta kahtiajaosta meihin ja niihin.
Sharma ei kuitenkaan millään tavoin analysoi tai erittele tätä jakoa, vaan ottaa sen annettuna. Tämän jälkeen hän perustaa tekstinsä sille olettamukselle, että jako on kiinteä, konkreettinen ja kiistämätön. Näin hän vahvistaa tätä kahtiajakoa sen sijaan, että tutkisi sitä, kuten journalistin kuuluisi. Ja kuten Anu Koivunen mainiossa arviossaan toteaa, Sharmalle on paljon tärkeämpää raportoida siitä, miten vaikeaksi hän kokee sijoittaa itse itsensä rakentamansa kahtiajaon kontekstiin, kuin pohtia, miten relevantti hänen olettamansa ja voimakkaasti vahvistamansa lähtöasetelma on. Tämän vuoksi Sharman teksti on tavattoman naiivia ja yksisilmäistä. Continue reading