En ymmärrä mitä Leena Sharma tarkoittaa

Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Leena Sharma on kirjoittanut kirjan perussuomalaisista ja epäonnistunut. Sen sijaan, että hän pyrkisi purkamaan mielipideilmaston tai jopa yhteiskunnan kahtiajakoa tai rintamalinjoja, hän tuntuu rakentavan ja korostavan niitä. Kirjassa hän viittaa toistuvasti ”facebook-ystäviinsä”, jotka hänen mukaansa syttyvät liekkeihin aina, kun perussuomalainen sanoo jotain posketonta. Näihin rajatun viiteryhmän some-reaktioihin, joihin viittaamista ei parhaalla tahdollakaan voi pitää relevanttina tutkimustuloksena suomalaisten ihmisten yhteiskunnallisesta ajattelusta, hän perustaa käsityksenä voimakkaasta kahtiajaosta meihin ja niihin.

Sharma ei kuitenkaan millään tavoin analysoi tai erittele tätä jakoa, vaan ottaa sen annettuna. Tämän jälkeen hän perustaa tekstinsä sille olettamukselle, että jako on kiinteä, konkreettinen ja kiistämätön. Näin hän vahvistaa tätä kahtiajakoa sen sijaan, että tutkisi sitä, kuten journalistin kuuluisi. Ja kuten Anu Koivunen mainiossa arviossaan toteaa, Sharmalle on paljon tärkeämpää raportoida siitä, miten vaikeaksi hän kokee sijoittaa itse itsensä rakentamansa kahtiajaon kontekstiin, kuin pohtia, miten relevantti hänen olettamansa ja voimakkaasti vahvistamansa lähtöasetelma on. Tämän vuoksi Sharman teksti on tavattoman naiivia ja yksisilmäistä. Continue reading

Parahin Jussi

Kirjoitan sinulle nyt ensimmäistä kertaa. Rohkenen sinutella sinua, koska olemme kaimoja. Kovin paljon muuta yhteistä meillä ei kuitenkaan ole. Minä olen sinusta punavihreä, ihmisoikeusharhaan haksahtanut kouhottaja, sinä minusta ksenofobinen, yhteen yksittäiseen  mielipiteeseen takertuva poliitikko. Haluan kuitenkin kirjoittaa sinulle tänään muutaman rivin vastatakseni Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelussa esittämiisi näkemyksiin.

Unto Hämäläisen sinusta kirjoittama juttu oli taitavasti tehty. Sen suurin ansio oli, että se oli – kuten otsikossakin ilmoitettiin – ”aivan tavallinen haastattelu”. Tavallisuus merkitsee tässä yhteydessä sitä, että sinä et voi, kuten niin usein aiemmin, vedota median ajojahtiin tai vääristelevään kirjoitustapaan. On tehty asiallinen haastattelu, jossa on tasapainoisella tavalla kerrottu sinusta sekä ihmisenä että poliitikkona ja jossa työsi ja ehdokkuutesi on tuotu avoimella ja riippumattomalla tavalla esiin. Continue reading